Juhlat

Vuodenaikajuhlat ovat samalla perinnekasvatusta. Juhlaa valmistellaan jo viikkoja etukäteen; saduin, loruin, lauluin ja eri tekemisillä. Vuodenaikapöytä elää vuodenkiertokulun mukaan. Juhla on huipentuma kaikelle aherrukselle. Juhlassa eletään erilaisissa tunnelmissa ja väreissä. Kaikki tapahtuu yhteisesti sosiaalisessa joukossa.

  1. Sadonkorjuujuhla aloittaa syyskaudella yhteiset juhlamme. Sitä juhlimme perheiden kanssa yhdessä iltajuhlana. Syksyn sato on korjattu talteen ja saamme olla taas iloisia ja kiitollisia kaikista luonnon antimista. Sadonkorjuujuhlaan kuuluu myös  rohkeuden teema, se voi tulla esiin juhla esityksissä, näytelmässä. Juhlan lopuksi kokoonnumme kaikki yhdessä nauttimaan sadonkorjuupöydän runsaista antimista. Jokainen perhe tuo jotakin yhteiseen tarjoiluun- suolaista tai makeaa syötäväksi.
  2. Lyhtyjuhlaa vietämme Martinpäivänä eli 10.11. Tätä juhlaa vietämme vain lasten kanssa. Olemme lasten kanssa etukäteen valmistaneet lasipurkeista omat pienet lyhdyt, joilla viemme valoa eri puolille tilojamme. Lyhty on pieni valo pimeään vuodenaikaan, se ilostuttaa, ja on merkki vähän myöhemmin tulevasta suuremmasta valosta, adventista ja joulun ajasta.
  3. Adventtijuhlaa vietämme aina  ensimmäisen adventin jälkeisenä maanantaina, aamusta. Se on  meille kaikille hiljentymistä joulun odotukselle laulaen meille tärkeitä adventtilauluja ja kuunnellen ehkä elävää soitantaa. Adventtijuhlasta joulujuhlaan eletään hyvin tunnelmarikasta joulun taika-aikaa tuvassamme. Vanhemmat ovat tervetulleita juhlaan, jos vain pääsevät.
  4. Joulujuhla päättää syyslukukauden. Se on kaikkien perheiden ja henkilökunnan yhteinen juhla. Siihen kuuluvat joululaulut ja lasten jouluisia esityksiä. Myös tontulla on tapana piipahtaa pihallamme joulujuhlan päätteeksi jotakin lapsille tuomassa.
  5. Kevään juhlistaa pääsiäinen.  Pääsiäiseen meillä kuuluu ilo, uusi elämä tipuineen ja pupuineen, erilaiset versovat kasvit. Valo on tullut pimeyden jälkeen. Juhlassa lapset ja aikuiset saavat nauttia nukketeatterin lumosta ja pääsiäisen taiasta sadun keinoin. Tätä juhlaa vietämme vain lasten kanssa aamusta.
  6. Vappuna meillä on metsänväen juhla, jolloin olemme pukeutuneet metsän eläimiksi tai satuhahmoiksi. Lapset saavat kasvomaalaukset , ilmapalloja puhallellaan ja munkin tuoksu täyttää tupasemme.
  7. Kevätjuhla toukokuun lopussa päättää kevätlukukauden juhlat. Kevätjuhlaa pyrimme pitämään ulkojuhlana, jos sää vain sallii. Ulkona  on mukava lasten kajauttaa kevätlaulut ja esittää omia näytelmiään yms. Kevätjuhlaan kuuluu myös eskareiden kruunaus, kukitus ja ylistys vuoden suuresta työstä!
  8. Jokaisen lapsen syntymäpäiväjuhla kuuluu myös vuodenkiertoon. Jokainen lapsi saa kokea olevansa kuninkaallinen prinssi tai prinsessa sinä päivänä. Myös kesälasten juhlat vietetään täällä, kylläkin vähän etukäteen. Vanhemmat tai isovanhemmat ovat aina tervetulleita syntymäpäiväjuhlaan vieraaksemme. Syntymäpäiväjuhlan kunniaksi teemme  jälkiruoaksi aina täytekakun, joka tehdään täällä  ja leikkiaikana se kuorrutetaan ja koristellaan sankarille sopivaksi.Näin lapset ovat mukana katsomassa ja oppimassa.
  9.  Itsenäisyyspäivän kunniaksi teemme lippukakun, ja kaikki pienikin arjen lomassa oleva juhla saa jonkin oman ripauksensa arjessa. Runebergin päivänä herkutellaan omilla tortuilla ja ystävänpäivänä on oma herkkunsa.

Jokaiseen vuodenjuhlaan kuuluu aina myös juhla-ateria erilaisine joko perinneruokineen tai muuten siihen vuodenaikaan liittyvine ruokineen. Juhla-ateriaan kuuluu kaunis kattaus, kuten myös arkenakin.