Juhlat

Vuodenaikajuhlat ovat samalla perinnekasvatusta. Juhlaa valmistellaan jo viikkoja etukäteen; saduin, loruin, lauluin ja eri tekemisillä. Vuodenaikapöytä elää vuodenkiertokulun mukaan. Juhla on huipentuma kaikelle aherrukselle. Juhlassa eletään erilaisissa tunnelmissa ja väreissä. Kaikki tapahtuu yhteisesti sosiaalisessa joukossa. Kaikki muut paitsi kevätjuhla ja joulujuhla ovat juhlia, joita vietämme lasten kanssa toimintapäivän aikana.

  1. Sadonkorjuujuhla aloittaa syyskaudella yhteiset juhlamme. Sitä juhlimme yleensä lokakuun alussa. Sitä vietämme lasten kanssa aamu-ulkoilun jälkeen. Syksyn sato on korjattu talteen, ja saamme olla taas iloisia ja kiitollisia kaikista luonnon antimista. Sadonkorjuujuhlaan kuuluu myös  rohkeuden teema, se voi tulla esiin juhlan nukketeatteriesityksessä tai jonkin ryhmän näytelmässä.
  2. Lyhtyjuhlaa vietämme Martinpäivänä eli 10.11. Olemme lasten kanssa etukäteen valmistaneet lasipurkeista omat pienet lyhdyt, joilla viemme valoa eri puolille tilojamme aamu-ulkoilun jälkeen. Lyhty on pieni valo pimeään vuodenaikaan, se ilostuttaa, ja on merkki vähän myöhemmin tulevasta suuremmasta valosta, adventista ja joulun ajasta. Juhlaan kuuluu myös nukketeatteriesitys, jossa lapsille esitetään tarina Martti-pojasta ja äiti auringosta.
  3. Adventtijuhlaa vietämme aina  ensimmäisen adventin jälkeisenä maanantaina. Se on  meille kaikille hiljentymistä joulun odotukselle. Laulamme meille tärkeitä adventtilauluja ja saamme ehkä kuulla elävää soitantaa. Adventtijuhlasta joulujuhlaan eletään hyvin tunnelmarikasta joulun taika-aikaa tuvassamme.
  4. Joulujuhla päättää syyslukukauden. Se on kaikkien perheiden ja henkilökunnan yhteinen juhla. Siihen kuuluvat joululaulut ja lasten jouluisia esityksiä. Myös tontulla on tapana piipahtaa pihallamme joulujuhlan päätteeksi jotakin lapsille tuomassa.
  5. Pääsiäisjuhla juhlistaa kevättä.  Pääsiäiseen meillä kuuluu ilo, uusi elämä tipuineen ja pupuineen, erilaiset versovat kasvit. Valo on tullut pimeyden jälkeen. Juhlassa lapset ja aikuiset saavat nauttia nukketeatterin lumosta ja pääsiäisen taiasta sadun keinoin. Tämäkin juhla vietetään toiminnan aikana.
  6. Vappujuhla meillä on metsänväen juhla, jolloin olemme pukeutuneet metsän eläimiksi tai satuhahmoiksi. Lapset saavat kasvomaalaukset , ilmapalloja puhalletaan ja munkin tuoksu täyttää tupasemme.
  7. Kevätjuhla toukokuun lopussa päättää kevätlukukauden juhlat. Kevätjuhlaa pyrimme pitämään ulkojuhlana, jos sää vain sallii. Ulkona  on mukava lasten kajauttaa kevätlaulut ja esittää omia näytelmiään ym. esityksiä vanhemmille. Kevätjuhlaan kuuluu myös eskareiden kruunaus, kukitus ja ylistys vuoden suuresta työstä!
  8. Jokaisen lapsen syntymäpäiväjuhla kuuluu myös vuodenkiertoon. Jokainen lapsi saa kokea olevansa kuninkaallinen prinssi tai prinsessa sinä päivänä. Myös kesälasten juhlat vietetään, kylläkin vähän etukäteen. Syntymäpäiväjuhlan kunniaksi teemme  jälkiruoaksi aina täytekakun, joka tehdään päiväkodilla  ja leikkiaikana se kuorrutetaan ja koristellaan sankarille sopivaksi.Näin lapset ovat mukana katsomassa ja oppimassa, kuinka täytekakkuja tehdään.
  9.  Itsenäisyyspäivän kunniaksi teemme lippukakun, ja kaikki pienikin arjen lomassa oleva juhla saa jonkin oman ripauksensa arjessa. Runebergin päivänä herkutellaan omilla tortuilla ja ystävänpäivänä on oma herkkunsa.

Jokaiseen vuodenjuhlaan kuuluu aina myös juhla-ateria. Erilaiset perinneruoat tai muuten siihen vuodenaikaan liittyvät ruoat juurruttavat lasta hyviin ruokailuhetkiin. Juhla-ateriaan kuuluu kaunis kattaus, kuten myös arkenakin, sekä juhlaan liittyvä jälkiruoka. Hyvää ruokahalua!